On
ilmeisesti elämän fakta, että mitä kovempaa harjoittelee, niin
sitä varmemmin jossain vaiheessa alkaa harjoittelu tuntua
väkinäiseltä ja jopa työnomaiselta. Yksi varmoja merkkejä
tuollaisesta henkisestä harjoittelu uupumuksesta on harjoitteluilon
katoaminen. Tietysti, jos olet ammattiurheilija niin henkinen
harjoittelu uupumus on asia, jonka kanssa pitää vain tulla
toimeen. Ammattiurheilijan harjoittelumäärät ovat niin suuria,
ettei siltä voi ehkä ollenkaan välttyä. Alla olevista vinkeistä
saattaa löytyä apua sinullekin, jotta pääset pahimpien hetkien
yli ja saat harjoitteluiloasi takaisin.
Variaatiota
harjoitteluun:
Enemmän
monimuotoisuutta harjoittelussa antaa selkeitä hyötyjä fyysiselle
mutta myös henkiselle puolelle. Harjoittelu ei ole niin puuduttavaa
kun mielelle on enemmän haasteita erilaisten harjoitteiden muodossa.
Ottamalla päälajia tukevia lajeja / harjoittelumuotoja mukaan
harjoitteluohjelmaan, jaksaa pääkin paremmin isoja harjoitusmääriä.
Usein
uuden lajin sisältämät harjoitteet antavat uusia ärsykkeitä
lihaksille, joka taas saa myös aikaan kehittymistä. Vaikka laji ei
suoraan tuntuisikaan kehittävän niitä ominaisuuksia, joita
päälajissa käytetään, on niistä selkeästi hyötyä urheilijan
kokonaiskehittymisen kannalta.
Harjoittelun
keventäminen:
Harjoittelun
keventämisellä voidaan saada samanlaisia tuloksia kuin
variaatiolla. Kevennystä voi tehdä monella eri tavalla riippuen
hieman urheilijan tasosta ja harjoittelumääristä.
Esimerkkinä
voi olla esimerkiksi harjoittelurytmi, jossa mennään
1
kovaviikko -1 kevytviikko rytmillä.
Tai
2
kovaa viikkoa – 1 kevytviikko
3
kovaa viikkoa – 1 kevytviikko
Kovan
ja kevyen viikon erona voi olla intesiteetin muutos,
harjoittelupäivien määrä, harjoitteiden määrä tai vaikka
harjoitteiden erilaisuus (raskaat tai kevyet harjoitteet).
Jokainen
joutuu itse kokeilemaan mikä rytmi toimii hänelle. Ruokailu
kannattaa pitää kevyellä viikolla samanlaisena kuin kovalla,
jolloin keho palautuu paremmin kovista viikoista.

